Ah, kesä, ja kauniit maisemat pitkästä aikaa. Tämä on kuin näkisi auringon pitkästä aikaa, ja sanoisi sille "long time, no see", niinkuin DNA:n mainoksissa tavataan sanoa. Nyt on ihmisillä lomaa, ja kesäsuunnitelmia liukuu suusta korvaan, ja sieltä taas suuhun, ja niin edelleen. Ihmiset käyvät kaupoissa, rannoilla ja tekevät muuta vapaa-aikaan liittyvää.

Osahan viettää kuitenkin - harmi vaan - koko kesän töissä. Muttamutta, jäähän siitä työpäivän jälkeen ne loppujämät, milloin aurinko yleensä porottaa kaikkein kovinten, ellei koko päivä ole satanut vettä. Tietenkään emme toivo pelkkää aurinkoa - tai ainakaan useat meistä - ja muutenkin, meidän suomalaisten luontoon kuuluu varjot ja pieni sataminen. :) Ukkonen onkin se ikävempi puoli *jyrrr*.

Meidän tutuilta monelta meni loppukeväästä tietokoneet rikki, kun yllättäen päällä sattui välähtämään, ja jyrähtämään. Onneksi vaikka meidän tietokonekkin oli käytössä, se ei niin pahasti rikki mennyt, enhän muuten tämän blogin ensimmäistä kirjoitustakaan vielä kirjoittaisi.

Hyvää kesän jatkoa, - Ray!